Matti Suomelan päiväohjelma 1 - Matti Suomela napi programja
| Mihin aikaan sinä nouset aamulla? | Mikor kelsz fel reggel? |
| Minä nousen aina seitsemältä. Minä syön aamiaista puoli kahdeksalta. | Mindig hétkor kelek reggel. Fél nyolckor reggelizek. |
| Mitä sinä syöt aamiaiseksi? | Mit eszel reggelire? |
| Minä syön voileipää ja juon teetä. | Szendvicset eszek és teát iszok. |
| Etkö sinä juo kahvia? | Nem iszol kávét? |
| En. Minä en pidä kahvista, vaikka suomalaiset tavallisesti pitävät siitä. | Nem. Nem szeretem a kávét, bár a finnek általában szeretik. |
| Milloin sinä menet työhön? | Mikor mész dolgozni? |
| Kello yhdeksän, samoin kuin vaimoni. Me olemme työssä samassa toimistossa. | Kilenckor, ugyanakkor, mint a feleségem. Mi ugyanabban az irodában dolgozunk. |
| Kuinka kauan sinä olet työssä? | Mennyi ideig dolgozol? |
| Kolme tuntia aamupäivällä, neljä iltapäivällä. Lauantaina minä en ole työssä. | Három órát délelőtt, négyet délután. Szombaton nem dolgozom. |
| Syötkö sinä lounasta kotona? | Otthon ebédelsz? |
| Lounasta me emme syö koskaan kotona. Lapset syövät koulussa, me vanhemmat lähimmässä ravintolassa. | Sosem ebédelünk otthon. A gyerekek az iskolában esznek, mi szülők egy közeli étteremben. |
| Milloin teidän perheessä on päivällinen? | Mikor vacsorázik a családotok? |
| Viideltä, paitsi sunnuntaina. | Öttől, kivéve vasárnap. |
| Mitä sinä teet päivällisen jälkeen? | Mit csinálsz vacsora után? |
| Joskus minä autan vaimoani. Sitten minä luen sanomalehtiä tai kirjoja tai kirjoitan kirjeitä. Minusta lukeminen on hauskaa, minä pidän lukemisesta. | Néha segítek a feleségemnek. Aztán újságot olvasok, vagy könyvet, vagy leveleket írok. Szerintem az olvasás kellemes dolog, szeretek olvasni. |
Pidän kahvista, mutta en pidä teestä.
en pidä = en välitä
tehdä työtä
olla työssä
en pidä = en välitä
tehdä työtä
olla työssä
Nyelvtan:
1. Néhány időkifejezés
| milloin? (koska?) | mikor? | ||
| aamu | reggel | aamulla | reggel |
| päivä | nap | päivällä | nappal |
| ilta (illan) | este | illalla | este |
| yö | éjszaka | yöllä | éjszaka, éjjel |
| mihin aikaan? | hány órakor? |
| (kello) kahdelta kello kaksi | kettőkor |
| puoli neljältä kello puoli neljä | fél négykor |
DE, ha 24 órás szisztéma szerint számolunk:
Bussi lähtee 14:30 (ei puoli viisitoista) - vagyis nem mondhatjuk, hogy fél tizenöt órakor indul a busz.
Bussi lähtee 14:30 (ei puoli viisitoista) - vagyis nem mondhatjuk, hogy fél tizenöt órakor indul a busz.
2. A "tetszik, kedvel", "szeret valamit" kifejezése a finnben
Mistä sinä pidät? - Mit szeretsz?
Pidän musiikista, työstä, matkustamisesta ja perheestäni. - Szeretem a zenét, a munkát, az utazást, és a családomat.
Pidän musiikista, työstä, matkustamisesta ja perheestäni. - Szeretem a zenét, a munkát, az utazást, és a családomat.
A pitää ige (szeret, kedvel) kötelező vonzata a külső helyhatározó eset (-sta, -stä); hasonló a helyzet a tykätä (kedvel) és a välittää (törődik) igékkel:
Tykkäätkö sinä saunasta? - Szereted a szaunát?
En, minä en paljon välitä sitä. - Nem, én nem igazán törődöm vele.
Tykkäätkö sinä saunasta? - Szereted a szaunát?
En, minä en paljon välitä sitä. - Nem, én nem igazán törődöm vele.
3. A "k p t" váltakozás, vagyis a fokváltakozás
Mint ahogy eddig megfigyelhettük, az ige és névszóragozásban előforduló "k p t" váltakozás a finn nyelv jellegzetes sajátossága.
A k, p és t mássalhangzók a központi szereplői ennek a rendszerbe szedhető váltakozásnak, előfordulhatnak egyedül, vagy más meghatározott mássalhangzókkal együtt.
Az sp, st, sk, tk mássalhangzókapcsolatokat nem érinti ez a szabály.
Az sp, st, sk, tk mássalhangzókapcsolatokat nem érinti ez a szabály.
Erős fokról akkor beszélünk, amikor az azt követő szótag nyílt (a szótag magánhangzóra végződik).
Gyenge fokról akkor beszélünk, amikor az azt követő szótag zárt (a szótag mássalhangzóra végződik).
Gyenge fokról akkor beszélünk, amikor az azt követő szótag zárt (a szótag mássalhangzóra végződik).
| erős | gyenge | erős | gyenge |
| "p" váltakozása | |||
| pp | p | kauppa | kaupat |
| p (lp, rp) | v (lv, rv) | leipä | leivän |
| mp | mm | kampa | kammat |
| "t" váltakozása | |||
| tt | t | ottaa | otamme |
| t (ht) | d (hd) | katu | kadut |
| lt, rt | ll, rr | ilta, kertoa | illalla, kerron |
| nt | nn | hinta | hinnat |
| "k" váltakozása | |||
| kk | k | Mikko | Mikon |
| k (lk, rk) | - (l-, r-) | lukea | luette |
| hk | h(k) | nahka | nah(k)an |
| hke, lke, rke | hje, lje, rje | sulkea | suljettu |
| nk | ng | Helsinki | Helsingissä |
Jegyezd meg:
aika - ajan
poika - pojat
vaaka - vaa'at
suku - suvut (-uku > -uvu, -yky > -yvy)
aika - ajan
poika - pojat
vaaka - vaa'at
suku - suvut (-uku > -uvu, -yky > -yvy)
Miért így ragozzuk: Turkuun, Helsinkiin?
Mert ha a zárt szótag hosszú magánhangzót tartalmaz, akkor erős fok van!
Mert ha a zárt szótag hosszú magánhangzót tartalmaz, akkor erős fok van!
Olvasmány:
Me nousemme normaalisti neljännestä yli seitsemän ja syömme aamiaista heti sen jälkeen. Ville syö pari munaa (paistettua tai keitettyä), voileipää, makkaraa ja juustoa, ja juo pari kuppia mustaa kahvia. Hän pitää hirvesti kahvista. Minä en välitä siitä, minusta tee on parempaa. Minä juon kaksi kuppia teetä ja syön paahtoleipää juuston tai marmeladin kanssa. Minä olen myös suuri jogurtin ystävä, mutta Ville ei välitä siitä.
Kello 7:45 siesomme sitten lähimmällä bussipysäkillä ja menemme bussilla kaupunkiin. Tavallisesti bussi on täynnä ja meidän täytyy seisoa koko matka, noin kaksikymmentä minuuttia. Ville nousee bussista Stockmannin pysäkillä, minä seuraavalla. Ville on töissä isossa firmassa Stockmannin lähellä, minä pienessä kirjakaupassa Isolla Robertinkadulla. Työpäivämme pituus on kolme tuntia aamupäivällä ja neljä tuntia iltapäivällä. Lounasta Ville syö firman ruokalassa ja minä pienessä baarissa kirjakaupan lähellä. Lounas on aika huono, mutta minulla ei ole aikaa eikä rahaa mennä parempaan paikkaan.
Päivällinen meidän perheessä on tavallisesti viideltä tai puoli kuudelta, paitsi viikonloppuna. Teemme aina keittiötyöt yhdessä. Päivällisen jälkeen me lepäämme vähän. Minä kirjoitan kirjeitä ja Ville lukee lehtiä tai kirjoja. Minäkin pidän lukemisesta, mutta kirjeetkin täytyy kirjoittaa, ja Ville ei välitä siitä työstä. Hän sanoo, että hänellä ei ole koskaan inspiraatiota. Ne miehet!
Szavak:
| aamiainen (aamiaista-sen-sia) | reggeli |
| aamupäivä (-ä-n aamupäiviä) | délelőtt |
| aika (-a ajan aikoja) | idő |
| auttaa (auta/n-t auttaa auta/mme-tte auttavat) | segít |
| iltapäivä | délután |
| jälkeen | után |
| päivällisen jälkeen | ebéd után |
| kauan | régen |
| kirje (-ttä-en-itä) | levél |
| koskaan (= milloinkaan) | soha, semmikor |
| ei koskaan (= ei milloinkaan) | semmikor sem |
| lehti (lehteä lehden lehtiä) | újság |
| levätä (lepää/n-t lepää lepää-mme-tte-vät) | pihen |
| lounas (-ta lounaan lounaita) | ebéd |
| lukeminen (lukemista-sen-sia) | olvasás |
| ohjelma-a-n ohjelmia | program |
| paitsi | kivéve |
| pitää (pidä/n-t pitää pidämme-tte pitävät) | szeret, tetszik neki |
| päivällinen (päivällistä-sen-siä) | vacsora |
| sanomalehti | újság |
| tehdä työtä | dolgozik |
| toimisto (-a-n-ja) | iroda |
| tunti (-a tunnin tunteja) | óra |
| vaikka | bár, habár |
| vanhemmat, vanhempia, vanhempien | szülők |
| voileipä-ä voileivän voileipiä | szendvics |
| tykätä (tykkää/n-t tykkää tykkää/mme-tte-vät) | tetszik neki |
| välittää (välitä/n-t välittää välitä/mme-tte välittävät) | törődik valamivel |
| en välitä lukemisesta | nem érdekel az olvasás |
