2017. július 8., szombat

Finn nyelv kezdőknek 32. lecke

Vaatteita ostamassa I - Ruhavásárlás

 Helsinkiläinen tavaratalo, naisten vaatetusosasto. Linda Hill tulee. Hän on hauskannäköinen, aika lyhyt, vaalea nainen. Hänellä on ruskea puku päällä. Helsinki áruház, nőiruha-osztály. Linda Hill jön éppen. Ő egy kellemes kinézetű, meglehetősen alacsony, szőke nő. Barna ruhában van.
 Myyjä: Voinko minä auttaa? Eladó: Segíthetek?
 Linda: Kiitos, minä katselen vain. Linda: Köszönöm, csak nézelődök.
 (Hän todellakin aikoo vain katsella. Hän katselee kauan aikaa erilaisia vaatteita: pukuja, puseroita, hameita, villatakkeja, villapuseroita jne. Mutta jokainen nainen tietää, mitä sitten tapahtuu.) (Valójában ő csak nézelődni akar. Sok ideig nézegeti a különböző ruhákat: egyberuhákat, blúzokat, szoknyákat, kardigánokat, pulóvereket stb. De minden nő tudja, mi történik ez után.
 Saisinko minä koettaa tätä punaista hametta? Ja tuota valkoista puseroa? Felpróbálhatnám ezt a piros szoknyát? És azt a fehér blúzt?
 Tänne päin, olkaa hyvä, täällä on vapaa sovitushuone. Erre, legyen szíves, itt van egy szabad próbafülke.
 Hame on kiva. Mutta onkohan väri liian kirkas? Minä olen niin lihava. A szoknya jó. De nem túl élénk a színe? Olyan kövér vagyok.
 Lihavako? Ei ollenkaan! Normaali nainen ei ole laiha kuin manekiini. Minusta kirkkaan punainen sopii teille erittäin hyvin. Kövér? Egyáltalán nem! A normális nő nem olyan sovány, mint egy manöken. Szerintem az élénkpiros különösen jól áll önnek.
 Minä tykkään tästä puserostakin. Mutta se on liian suuri. Nekem tetszik ez a blúz is. De ez túl nagy.
 Tässä on pienempi numero, koettakaapas tätä. Itt van egy kisebb méret. Próbálja csak fel ezt.
 Minkä hinttainen tämä on? Mi az ára ennek?
 … euroa. ... euró.
 Onko se niin kallis? Eikö teillä ole halvempia? Ez ilyen drága? Nincs önöknek olcsóbb?
 Ei samaa mallia. Mutta tuossa on tuollainen malli, vain … euroa. Nem ugyanebből a modellből. De ott, az a modell ... euro.
 Mutta se ei ole yhtä kaunis kuin tämä. Niin se on: kauniimpi on usein myös kalliimpi. Mitäs nyt tekisin? Minä luulen, että minä otan vain tämän hameen. De az nem olyan szép, mint ez. Ez így van: a szebb gyakran drágább is. Mit is csinálhatnék most? Azt hiszem, csak ezt a szoknyát veszem meg.

sama – eri
samanlainen – erilainen

Nyelvtan:

1. A melléknév középfoka

 Vuori on korkeampi kuin mäki. A hegy magasabb, mint a domb.
 Tämä talo on paljon isompi kuin tuo. Ez a ház sokkal nagyobb, mint az a másik.
 Raketti on vielä nopeampi kuin suihkukone. A rakéta még gyorsabb, mint a sugárhajtású repülőgép.

A melléknevek középfokát úgy képezzük, hogy az -mpi végződést hozzáadjuk a szótőhöz. Amikor a szó alany esete és a birtokos esete (genitívusz) különbözik egymástól, akkor a genitívuszi szótövet használjuk. Néhány példa:

 nuori (nuoren) nuorempi fiatalabb
 uusi (uuden) uudempi újabb
 kaunis (kauniin) kauniimpi szebb
 valkoinen (valkoisen) valkoisempi fehérebb
 lämmin (lämpimän) lämpimämpi melegebb
 rakas (rakkaan) rakkaampi kedvesebb

Két szótagú, rövid -a (-ä) végű mellékneveknél -e lesz:

 vanha vanhempi öregebb
 halpa (halvan) halvempi olcsóbb
 kylmä kylmempi hidegebb

Jegyezd meg a következő rendhagyó ragozásokat:

 hyvä  parempi jobb
 pitkä hosszú pitempi hosszabb

Jegyezd meg ezeket a rendhagyó ragozású határozószókat is:
paljon (sok) - enemmän (több), vähän (kevés) - vähemmän (kevesebb)

kuin szócskával fejezzük ki azt a kapcsolatot, amikor két dolgot összehasonlítunk egymással:

 Matti on vanhempi kuin Pekka. Matti idősebb, mint Pekka.
 Matti on yhtä vanha kuin Paavo. Matti ugyanolyan idős, mint Paavo.
 Matti ja Paavo ovat yhtä vanhat. Matti és Paavo ugyanolyan idősek.
 Pekka ei ole niin vanha kuin Matti. Pekka nem olyan idős, mint Matti.

A középfok és a partitívusz együttes használatával helyettesíthetjük a kuin szócskát:

 Matti on Pekkaa vanhempi. Matti idősebb Pekkánál.
 Matti on vanhempi Pekkaa.
 Tavallista vanhempi. Jobb, mint általában.
 Normaalia pienempi. Az átlagosnál kisebb.

A középfokú alak úgy ragozódik, mint a melléknév:
          parempi - parempaa - paremman - parempia

Példák:

 Hiihto on hauskempaa kuin kävely. A sífutás kellemesebb, mint a séta.
 Tarvitsemme suuremman asunnon. Nagyobb lakásra van szükségünk.
 Perhe muuttaa uudempaan taloon. A család egy újabb házba költözik.
 Pidän vaaleammasta sinisestä. Jobban tetszik a világosabb kék.
 Onko teillä halvempia hameita? Van olcsóbb szoknyájuk?

2. Az -i végű névszók és melléknevek

Ismételjük át az -i végű szavakat (a 21. lecke végén található szójegyzék szerint):

a) Ha a szó végén  e változás történik, jegyezd meg a következőket:
- Az összes ilyen szó két szótagból áll. A csoportba különböző típusú szavak tartoznak (ovi, pieni, uusi), de mindnek hasonlóképpen képezzük a többes partitívuszát.

- Az ovi típusú szavaknál az összes egyes számú alaknál megőrződik az -e végződés:

 ovi ajtó ovea oven ovia
 lehti újság lehteä lehden (lehteen) lehtiä

- A pieni típusú szavaknál az egyes partitívusznál kiesik az -e végződés:

 pieni kicsi pientä pienen pieniä
 saari sziget saarta saaren saaria
 tuli tűz tulta tulen tulia
 lapsi gyerek lasta lapsen lapsia
 lumi  lunta lumen lumia

- Az uusi típusú szavak egy speciális csoportot alkotnak:

 uusi új uutta uuden (uuteen) uusia
 käsi kéz kättä käden (käsiä) käsiä

b) A parempi típusú szavakról (középfok) korábban volt szó.
          parempi - parempaa - paremman - parempia

c) Ha a szó végén i → van (vagyis nincs változás), jegyezd meg a következőket:

- Ezeknek a szavaknak az egyes számú alakjainál megőrződik az -i végződés. Ebbe a csoportba többségében olyan szavak tartoznak, amik két szótagnál hosszabbak.

- Eléggé nagy számban tartoznak ide az idegen eredetű, más nyelvekből átvett szavak:

 bussi busz bussia bussin busseja
 paketti csomag pakettia paketin paketteja
 naapuri szomszéd naapuria naapurin naapureita
 lääkäri orvos lääkäriä lääkärin lääkäreitä

Olvasás:
Liisa on tyttö, joka osaa pukeutua. Seuraavassa hän kertoo vaateistaan. Mutta jotakin on hullusti. Lue, mitä Liisa kirjoittaa, ja korjaa sitten virheet.„Kun olen työssäni matkatoimistossa, minulla on tavallisesti päälläni värikäs hiihtopuku. Jos menen illalla teatterin, panen päälleni valkoisen puuvillapuseron ja sen ihanan lumivalkoisen, pienen pienen hameen! Mutta jos aiomme mennä teatterista tanssimaan hienoon yöklubiin, niin siellä on kyllä paras tanssia lämpimät ulkovaatteet päällään. Kun tulen kotiin, vaihdan ylleni siistin hameen ja puseron ja menen nukkumann. Hyvää yötä!Lauantaiaamuna menen tavallisesti uimahallin uimaan ranskalainen silkkipyjama ylläni, ja päivällä, kun pelaan tennistä työtoverini Tiinan kanssa, minulla on musta surupuku. Tänä lauantaina äitini haluaa minut mukaansa kansanmusiikki- ja kansantanssi-iltaan. Luulen, että menen sinne uudessa uimapuvussani. Luulisin, että monet ihmiset tulevat sinne sellaisessa. Sunnuntaina käymme Kallen kanssa hiihtämässä. Panen pääleni pitkän tulipunaisen iltapukuni, josta Kalle pitää niin paljon. Sunnuntaina on myös naapurin isoisän hautajaiset. Otan vaatekaapista uuden hienon kirkkaanvihreän villapukuni. Päivällisen jälkeen sunnuntaina minulla on tapana mennä kävelylle lumiseen metsään. Siellä minä en tarvitse vaatteita ollenkaan, aoin olla ihan alasti. Mutta jos on paljon pakkasta, menen usein kävelyn jälkeen saunaan. Istun siellä noin puoli tuntia kansallispuku päälläni.” 

 erilainen (-sta-sen-sia)
 különböző, különféle
 hame (-tta-en-ita)
 szoknya
 hintainen (-sta-sen-sia)
 árú
 minkä hintainen?
 milyen árú? mennyibe kerül?
 jokainen (-sta-sen-sia)
 minden, mind
 kirkas (-ta kirkkaan kirkkaita)
 élénk
 koettaa (koetan koetti koettanut) jotakin pukua
 felpróbál
 laiha (-a-n laihoja)
 vékony, karcsú
 lihava (-a-n lihavia)
 kövér, testes
 malli (-a-n malleja) modell
 mannekiini (-a-n mannekiineja) manöken
 näköinen (-stä-sen-siä) (jonkin n.) úgy néz ki, mint ...
 ollenkaan: ei o. egyáltalán nem
 osasto (-a-n-ja) részleg, osztály
 puku (-a pvun pukuja) ruha (egyberuha, női ruha)
 pusero blúz
 päällä: olla päällä rajta van (ruha)
 sovitushuone (-tta-en-ita) próbafülke
 tavaratalo (-a-n-ja) áruház
 tuollainen (-sta-sen-sia) olyan
 tällainen (-sta-sen-sia) ilyen
 vaalea (-(t)a-n vaaleita) szőke
 vaate (-tta vaatteen vaatteita) ruha
 vaatetus (-ta vaatetuksen) ruházati
 villapusero (-a-n-ita) pulóver
 villatakki (-a-takin-takkeja) kardigán
 yhtä egyaránt
 samanlainen (-sta-sen-sia) ugyanaz
 taivas (-ta taivaan taivaita) ég, égbolt