Finn nyelv kezdőknek
Liisa ja Kalle katselevat perhekuvaa - Liisa és Kalle nézegetik a családi fényképeket
| No niin, tässä on minun perheeni. Minä otin tämän kuvan vuosi sitten, isoisän syntymäpäivänä. Tuossa ovat minun vanhempani. Oikealla on isä, vasemmalla äiti, edessä Jaana-sisko, takana Olli-veli ja keskellä isoisä. Tämä on Ville-setä ja tuo Martta-täti. (Meeri tulee.) | Hát, lássuk, Itt van a családom. Ezt a képet egy évvel ezelőtt fotóztam, nagyapa születésnapján. Ott vannak a szüleim. Jobbra van apa, balra anya, előtte Jaana hugi, mögötte Olli öcsi, középen pedig nagyapa. Itt van Ville nagybácsi, ott pedig Martta nagynéni. (Meeri jön) |
| Hei, Meeri! Tunnetko sinä Kallen perheen? Tässä on heidän kuvansa. | Szia Meeri! Ismered Kalle családját? Itt van a fényképük. |
| Tunnen kyllä. Tässä ovat hänen vanhempansa, edessä on hänen sisarensa, takana hänen veljensä ja keskellä hänen isoisänsä. Tämä on hänen setänsä ja tuo hänen tätinsä. | Igen, ismerem. Itt vannak a szülei, előtte a lánytestvére, mögötte a fiútestvére és középen a nagypapája. Ez a nagybácsija, az pedig a nagynénije. |
| Kylläpä sinä tunnetkin Kallen perheen hyvin. | Hát biz'a te tényleg ismered Kalle családját. |
| Totta kai minä tunnen heidät, mehän olemme sukulaisia. Kalle on minun serkkuni. | Természetesen, én ismerem őket, hisz' mi rokonok vagyunk. Kalle az unokatestvérem. |
| Ai niinkö, no, se selittää asian. – Minä pidän teidän isoisästänne. Kuinka vanha hän on? | Aha, vagy úgy, no, ez tisztázza a dolgot. Én kedvelem a nagypapátokat. Milyen öreg ő? |
| 70 vuotta. Hän on syntynyt vuonna 1915. | 70 éves. 1915-ben született. |
| Elääkö teidän isoäitinne vielä? | Él még a nagymamátok? |
| Ei, isoäiti on kuollut. Hän kuoli jo monta vuotta sitten. | Nem, nagymama meghalt. Már jópár éve halt meg. |
| Katsotaan muitakin kuvia. Kuka tuo kaunis nainen tuossa on? Serkku vai täti? | Nézzünk csak más képet is. Ki az a szép nő azon? Unokatestvér, vagy nagynéni? |
| Eräs vanha ystävä vain. Et sinä tunne häntä. | Egy régi barát csupán. Nem ismered őt. |
| Sinunko vanha ystäväsi? | A te régi barátod? |
| Anteeksi, minun täytyy nyt lähteä. Näkemiin, Liisa. Hei sitten, Kalle. (Menee.) | Bocsáss meg, de el kell mennem. Viszlát Liisa. Szia, Kalle. (elmegy) |
| Sinunko vanha ystäväsi?? | A te régi barátod?? |
| Ei minun, rakas Liisa! Meidän ystävämme, perheystävä. Hänen nimensä on Sirkka Sipi, hän on naimisissa ja hänellä on kuusi lasta. Liisa, sinä tiedät, että minä rakastan sinua. Vain sinua! (Liisa ja Kalle eivät enää katsele kuvia.) | Nem az enyém, kedves Liisa! A mi barátunk, a család barátja. Sirkka Sipinek hívják, férjezett és hat gyereke van. Liisa, tudod, hogy én szeretlek téged. Csak téged! (Liisa és Kalle már nem nézik a képeket.) |
perhe = isä, äiti ja lapset
suku = perhe + sukulaiset (isovanhemmat, sedät, tädit, serkut jne.)
suku = perhe + sukulaiset (isovanhemmat, sedät, tädit, serkut jne.)
vielä – enää
- Elääkö isoisänne vielä? (Él még a nagypapád?)
- Ei, hän ei elää enää. (Nem, már nem él.)
- Ei, hän ei elää enää. (Nem, már nem él.)
vielä – jo
- Onko Matti jo kotona? (Otthon van már Matti?)
- Ei ole vielä. (Még nincs.)
- Onko Matti jo kotona? (Otthon van már Matti?)
- Ei ole vielä. (Még nincs.)
En minä halua ostaa mitään. (Nem akarok venni semmit.)
Minä en halua ostaa mitään.
Ei minulla ole rahaa. (Nincs pénzem.)
Minulla ei ole rahaa.
Minä en halua ostaa mitään.
Ei minulla ole rahaa. (Nincs pénzem.)
Minulla ei ole rahaa.
Minä pidän sinusta. (Szeretlek. - főként ezt szokás mondani egymásnak!!!)
Minä rakastan sinua. (Szerelmes vagyok beléd.)
Minä vihaan sotaa. (Gyűlölöm a háborút.)
Minä rakastan sinua. (Szerelmes vagyok beléd.)
Minä vihaan sotaa. (Gyűlölöm a háborút.)
Nyelvtan:
1. Birtokos személyragok
| koti | otthon | veli (velje-n) | (fiú)testvér | ||
| (minun) (sinun) hänen | koti/ni koti/si koti/nsa | otthonom otthonod otthona | (minun) (sinun) hänen | velje/ni velje/si velje/nsä | testvérem testvéred testvére |
| (meidän) (teidän) heidän | koti/mme koti/nne koti/nsa | otthonunk otthonotok otthonuk | (meidän) (teidän) heidän | veljemme veljenne veljensä | testvérünk testvéretek testvérük |
Minden személynek saját birtokos személyragja van, kivéve az egyes és többes szám 3. személyt, amiknek ugyanaz a ragjuk (-nsa, -nsä).
A szótő, amihez a ragot hozzáillesztjük, a genitívusz képzéséből indul (második szótári alak), a genitívuszi esetrag elhagyásával:
veli, veljen - veljenne;
rakas, rakkaan - rakkaa/ni
A szótő, amihez a ragot hozzáillesztjük, a genitívusz képzéséből indul (második szótári alak), a genitívuszi esetrag elhagyásával:
veli, veljen - veljenne;
rakas, rakkaan - rakkaa/ni
Jegyezd meg, hogy a birtokos személyrag előtt közvetlenül mindig erős fok van, függetlenül attól, hogy milyen fok volt a genitívuszi alaknál:
kotinsa - genitívusz: kodin
kaupunkimme - gen.: kaupungin
lippunne - gen.: lipun
lehtensä - gen.: lehden (nominatívusz: lehti)
kotinsa - genitívusz: kodin
kaupunkimme - gen.: kaupungin
lippunne - gen.: lipun
lehtensä - gen.: lehden (nominatívusz: lehti)
Mikor hagyjuk el a személyes névmást:
A minun, sinun, meidän, teidän névmásokat az írott nyelv elhagyja, hacsak nem hordoz különleges hangsúlyt:
Kotini on linnani. - Az én házam az én váram.
A minun, sinun, meidän, teidän névmásokat az írott nyelv elhagyja, hacsak nem hordoz különleges hangsúlyt:
Kotini on linnani. - Az én házam az én váram.
DE:
Tämä on minun kotini, ei sinun. - Ez az én házam, nem a tied.
Tämä on minun kotini, ei sinun. - Ez az én házam, nem a tied.
A minun, sinun, hänen, meidän, teidän, heidän elhagyható, ha megegyezik a mondat alanyával:
Minä tapasin setäni. - Találkoztam a nagybátyámmal. (én, az enyémmel)
Heikki tapasi setänsä. - Heikki találkozott a nagybátyjával. (ő, az övével)
Pojat tapasivat setänsä. - A fiúk találkoztak a nagybácsijukkal (ők az övékkel)
Minä tapasin setäni. - Találkoztam a nagybátyámmal. (én, az enyémmel)
Heikki tapasi setänsä. - Heikki találkozott a nagybátyjával. (ő, az övével)
Pojat tapasivat setänsä. - A fiúk találkoztak a nagybácsijukkal (ők az övékkel)
Egyéb esetekben a hänen és a heidän nem hagyható el (ok: mert egyezik a két rag):
Me tapasimme hänen setänsä. - Találkoztunk az ő nagybátyjával. (mi, az övével)
Me tapasimme heidän setänsä. - Találkoztunk az ő nagybátyjukkal. (mi, az övékével)
Me tapasimme hänen setänsä. - Találkoztunk az ő nagybátyjával. (mi, az övével)
Me tapasimme heidän setänsä. - Találkoztunk az ő nagybátyjukkal. (mi, az övékével)
Nem kaphatnak birtokos személyragot a melléknevek:
Vanha talomme - Az öreg házunk
Hänen paras ystävänsä - A legjobb barátja
Vanha talomme - Az öreg házunk
Hänen paras ystävänsä - A legjobb barátja
2. A főnevek ragozása, ha birtokos személyragot is kapnak
| Egyes szám | minun | hänen / heidän | |||
| alany eset (nominatívusz) | pöytä | pöytäni | pöytänsä | ||
| partitívusz (részelő eset) | pöytää | pöytääni | pöytäänsä | ||
| birtokos eset (genitívusz) | pöydän | (pöytä-) | pöytäni | pöytänsä | |
| "valamin" | pöydällä | pöydälläni | pöydällänsä | = pöydällään | |
| "valamiről" | pöydältä | pöydältäni | pöydältänsä | = pöydältään | |
| "valamire" | pöydälle | pöydälleni | pöydällensä | = pöydälleen | |
| "valamiben" | pöydässä | pöydässäni | pöydässänsä | = pöydässään | |
| "valamiből" | pöydästä | pöydästäni | pöydästänsä | = pöydästään | |
| "valamibe" | pöytään | (pöytää-) | pöytääni | pöytäänsä | |
| Többes szám | |||||
| alanyeset (nominatívusz) | pöydät | (pöytä-) | pöytäni | pöytänsä | |
| partitívusz (részelő eset) | pöytiä | pöytiäni | pöytiänsä | = pöytiään |
Jegyezd meg a következőket:
- Ha mássalhangzóra végződik az esetrag, akkor ezt a mássalhangzót elhagyjuk, és így kapcsoljuk a szóhoz a birtokos személyragot. Ebből következik az, hogy az egyes szám alany és birtokos eset, valamint a többes szám alanyeset ilyenkor alakilag egyezik.
| (veli) | Veljeni lähti Raumalle. | A fivérem Raumába ment. |
| (veljet) | Veljeni lähtivät Raumalle. | A fivéreim Raumába mentek. |
| (veljen) | Veljeni perhe lähti Raumalle. | A fivérem családja Raumába ment. |
A "valamibe" (illatívusz) esetragja is elveszíti az utolsó mássalhangzóját (-n) a birtokos személyrag előtt:
kotiini, kotiisi, kotiinsa, kotiimme, kotiinne, kotiinsa
kotiini, kotiisi, kotiinsa, kotiimme, kotiinne, kotiinsa
- A 3. személy (egyes és többes számnál is) birtokos szeményragjának van egy alternatív változata is, amit a mai modern finn nyelv használói egyre jobban kedvelnek: a szó végi magánhangzó duplázása + n. Ezt a változatot nem használják, ha a szó egyébként két magánhangzóra végződik (pl. pöytää), valamint soha nem használják alany és birtokos eset, valamint illatívusznál ("valamibe").
| Matti menee toimistoonsa. | Matti az irodájába megy. |
| Hän on nyt toimistossaan. | Ő most az irodájában van. |
| Hän lähtee toimistostaan. | Elindul az irodájából. (hazaindul) |
| Hänen toimistonsa on nyt kiinni. | Az irodája most zárva van. |
Jegyezd meg: A köznapi finn nyelvben, főként Helsinki környékén, a birtokos személyragok gyakran eltűnnek:
mun kirja = (minun) kirjani
sun ystävät = (sinun) ystäväsi
hänen uudessa asunnossa = hänen uudessa asunnossaan
mun kirja = (minun) kirjani
sun ystävät = (sinun) ystäväsi
hänen uudessa asunnossa = hänen uudessa asunnossaan
3. "Minä rakastan sinua" azaz "Szeretlek" - igék pírtitívusz vonzattal
Számos ige (gyakran -ella végűek), amik folyamatos cselekvést fejeznek ki, partitívusz vonzatúak. A csoportba az érzelmet kifejező szavak nagy része is beletartozik. Többek között ezek az igék:
| ajatella | Ajattele asiaa! | Gondold át a dolgot! |
| auttaa | Auttakaa heitä! | Segítsetek nekik! |
| häiritä | Sinä häiritset minua. | Zavarsz. |
| katsella | Katselemme televisiota. | Tévét nézünk. |
| katsoa | Katsomme televisiota. | |
| kuunnella | Hän kuunteli radiota. | Rádiót hallgat. |
| odottaa | Odota minua! | Várj meg! |
| opiskella | Tyttö opiskeli físiikkaa. | A lány fizikát tanul. |
| rakastaa | Minä rakastan sinua. | Szeretlek. |
| vihata | Kaikki vihaavat sotaa. | Mindenki gyűlöli a háborút. |
Olvasmány:
Viime heinäkuussa äitini suvulla oli sukukokous Saarijärvellä, josta äidin isovanhemmat olivat kotoisin. Kokoukseen saapui noin kuusikymmentä sukulaista joka puolelta Suomea. Muutamat asuvat vieläkin Saarijärvellä tai sen lähellä, monet tulivat Jyväskylästä ja jotkut Helsingistä ja Lapista saakka. Siellä oli isoisiä ja –äitejä, setiä, enoja ja tätejä, lastenlapsia, veljenpoikia ja –tyttäriä, sisarenpoikia ja –tyttäriä, serkkuja ja pikkuserkkuja.
Kokous kesti viikonlopun. Lauantaina söimme lounasta Järvelän talossa, jossa äidin isovanhemmat elivät kymmenen lapsensa kanssa ja tekivät pitkän päivätyönsä. Lounaalla oli vain vanhoja saarijärveläisiä maalaisruokia ja –juomia. Monille meistä ne olivat uusia, mutta lapsetkin söivät niitä hyvällä ruokahalulla.
Lounaan jälkeen lähdimme katselemaan Saarijärven kaunista luontoa, joka inspiroi Suomen kansallisrunoilijaa Runebergiä, kun hän asui Saarijärvellä vuodesta 1823 vuoteen 1825. Kävimme katsomassa historiallista talos, jossa hän asui ja joka seisoo vielä tänäänkin samalla paikalla.
Illalla oli sukujuhla, jossa oli mukavaa ohjelmaa. Enoni Jorma, joka on hyvä puhuja, puhui siitä, mitä sukutraditiot merkitsevät meidän kaikkien elämässä. Serkkuni Markku lauloi kauniilla baritonillaan Valentinin aarian Gounod’n oopperasta Faust, pikkuserkkuni Eeva-Liisan poika ja tytär lauloivat duettoja ja setäni Asko soitti kanteleella suomalaisia kansanlauluja. Lopuksi kaikki, vanhat ja nuoret, tanssivat vanhoja tansseja, kuten polkkaa, valssia ja masurkkaa. Se kaikki oli hauskaa, mutta ehkä parasta oli vain tavata sukulaisia, keskustella heidän kanssaan ja kuulla heidän uutisiaan. Me nauroimme paljon ja joskus vähän itkimmekin yhdessä.
Sunnuntaiaamuna menimme kaikki Saarijärven kauniiseen kirkkoon ja veimme kukkia Järvelän sukuhaudalle. Järvelän talo tarjosi meille vielä lähtökahvit. Kun ilmakin oli kaunis ja lämmin, sukukokouksemme oli todella onnistunut. Varmasti kaikki toivovat, että meillä olisi pian seuraava tapaaminen.
Szavak:
| edessä | előtt |
| elää (elän, eli) | él |
| eräs (-tä erään eräitä) | egy bizonyos |
| isoisä (-ä-n-isiä) | nagyapa |
| keskellä | középen |
| kuolla (kuolen, kuoli) | meghal |
| kuollut (-ta kuolleen kuolleita) | meghalt, halott |
| maisteri (-a-n maistereita) | a művészet, vagy a tudomány mestere |
| olla naimisissa jonkun kanssa | házasságban van valakivel |
| mennä naimisiin jonkun kanssa | összeházasodik valakivel |
| -pa (-pä) | csupán érzelmi töltést adó végződés, bizalmas |
| tulepa(s) tänne! | gyere csak ide! |
| minäpä(s) olen oikeassa | nekem biz'a igazam van |
| oletpa(s) sinä tarmokas! | hát te biz'a tele vagy energiával |
| rakas (-ta rakkaan rakkaita) | kedves, szeretett |
| rakastaa (rakastan, rakasti) | szeret, szerelmes |
| selittää (selitän, selitti) | tisztáz |
| serkku (-a serkun serkkuja) | unokatestvér |
| pikkuserkku | másodunokatestvér |
| setä (-ä sedän setiä) | nagybácsi (apai ágon) |
| eno (-a-n-ja) | nagybácsi (anyai ágon) |
| sisar (-ta-en-ia) | lánytestvér |
| sisko (-a-n-ja) | lánytestvér (becézve) |
| sukulainen (-sta-sen-sia) | rokon |
| syntyä (synnyn syntyi) | születik |
| olen syntynyt | születtem |
| takana | mögötte |
| tuossa | ott |
| veli (veljeä veljen veljiä) | fiútestvér |
| vuonna | évben |
| -vuotias (-ta-vuotiaan-vuotiaita) | éves |
| sota (-a sodan sotia) | háború |
| tytär (-tä tyttären tyttäriä) | lánya (valakinek) |
| vihata (vihaan, vihasi) | utál, gyűlöl |