FinnKult

 Finn nyelv Kahdeskymmenesviides kappale - Huszonötödik lecke Suomen kulttuurista – Kirjallisuus Suomen kirjakielen kehitti 1500-luvulla Mikael Agricola, jota nimitetään ”Suomen kirjakielen isäksi”. Hän perusti kirjakielen länsimurteisiin. 1800-luvulla Kajaanin piirilääkäri Elias Lönnrot keräsi suomalaisia kansanrunoja, järjesti ne kokoelmaksi ja julkaisi nimellä Kalevala vuonna 1835. Siitä tuli suomalaisten kansalliseepos, joka on vaikuttanut voimakkaasti sekä suomalaiseen kirjallisuuteen että muihin taiteen aloihin. Kalevalan päähenkilöt uskovat laulun ja sanan voimaan. Koska suomalaisen kulttuurin kieli viime vuosisadallakin oli vielä ruotsi, ei ole ihme, että kansallisrunoilijamme Johann Ludvig Runeberg kirjoitti teoksensa ruotsin kielellä. Hänen runonsa ” Vart land”, suomeksi ”Maamme”, on vielä nykyisinkin Suomen kansallislaulu. Ensimmäinen suomenkielinen romaanikirjailijamme Aleksis Kivi kuoli nuorena, alle 40-vuotiaana. Hän jätti jälkeensä kokonaisen elämäntyön: runoja, näyt...

 Finn nyelv Kahdeskymmenesneljäs kappale - Huszonnegyedik lecke Suomen heimoista ja murteista Suomen heimojen asuma-alueet olivat 1100-luvulla seuraavat: suomalaisten heimo asui Turun seuduilla, hämäläisten heimo Hämeenlinnan ympäristössä ja karjalaisten heimo Laatokan järven pohjoispuolella. Heimot kävivät keskenään taisteluita kalavesien ja metsästysmaiden omistuksesta. Läntisten naapurien, ruotsalaisten heimot olivat silloin jo muodostuneet yhtenäiseksi kansaksi. Suomen eri seutujen asukkaiden puhekielet – murteet – poikkeavat suuresti toisistaan. Murteiden määrä on Suomessa suuri. Länsisuomalaisten ja itäsuomalaisten on joskus vaikea tottua toistensa puheeseen. Sanotaan, että murre-erojen lisäksi on helppo arvata suomalaisten kotiseutu myös luonteen eroavuuksien perusteella. Monet ovat sitä mieltä, että hämäläiset ovat hiljaisia ja vähäpuheisia. Hämäläisten ja karjalaisten jälkeläiset, savolaiset taas ovat kuuluisia nokkeluudestaan. Karjalaisia sanotaan vilkkaiksi ja iloisiksi....

 Finn nyelv Kahdeskymmeneskolmas kappale - Huszonharmadik lecke Hilkan-päiväkutsut Hilkan ystävät ovat kutsuneet hänet ravintolaan viettämään Hilkan-päivää marraskuun 27. päivänä. Aluksi Hilkka tosin yritti sanoa heille: - Minun tapoihini ei kuulu mennä kalliisiin ravintoloihin. Ettekö voisi tulla meidän luoksemme? - Mutta teidän asunnossanne ei ole tarpeeksi tilaa yli kymmenelle ihmiselle. Me haluamme tutustua kaikkiin ystäviisi. Sitä paitsi me tahdomme nyt tarjota sinulle. Älä aina ajattele hintoja! - Voinko pyytää myös huonetoverini ja hänen poikaystävänsä niihin kutsuihin? - Kaikki sinun ystäväsi ovat tervetulleita. Ajattelimme kokoontua kahdeksan aikoihin ravintola Budapestiin, koska tiedämme, että sinä olet ihastunut unkarilaisiin ruokiin. Oikein paljon kiitoksia kutsusta! Tulemme siis kello kahdeksaksi Budapestiin. Ravintola Budapestissä Vieraat tulevat täsmälleen kahdeksalta ja istuvat ensin eri pöytiin, mutta sitten he päättävät panna kolme pöytää yhteen. Tarjoilija auttaa...

 Finn nyelv Kahdeskymmeneskahdes kappale - Huszonkettedik lecke Joulutapoja Joulukuun alkupuolella vietetään Suomessa kaikenlaisia pikkujouluja: lastentarhoissa, kouluissa, työpaikoilla ja ystäväpiireissä. Niissä syödään jo jouluruokia, juodaan glögiä ruotsalaiseen tapaan ja annetaan pikkujoululahjoja. Joillakin seuduilla tiernapojat eli tähtipojat esittävät joulun tapahtumia ihmisille. Tähtipojat kulkevat taloissa ja laulavat vanhoja lauluja. Ihmiset antavat heille pieniä lahjoja, kakkuja ja rahaa kiitokseksi laulusta. Perheenäidit leipovat joulupullia ja paistavat piparkakkuja. Lapset tekevät kotona ja koulussa joulukoristeita joulukuusta varten. Kaikki kirjoittavat joulukortteja sukulaisille ja ystäville. Joulukuusessa on koristeina tavallisesti tähti, kynttilöitä, omenoita, piparkakkuja, lippuja ja kauniita kullan- ja hopeanvärisiä palloja. Jouluaattona suomalaiset syövät kinkkua ja erilaisia laatikkoruokia. Illalla joulupukki tuo lahjoja lapsille ja aikuisille. Vanhan tavan mu...

 Finn nyelv Kahdeskymmenesyhdes kappale - Huszonegyedik lecke Suomen historiaa Ensimmäiset asukkaat ovat muuttaneet nykyisen Suomen alueelle vähitellen jo monta tuhatta vuotta sitten. He harjoittivat aluksi metsästystä ja kalastusta. Suomalaiset siirtyivät Lounais- ja Etelä-Suomeen Baltiasta ajanlaskumme alun tienoilla. Ruotsalaiset ovat tuoneet kristinuskon Suomeen1100-luvulla. Suomi oli ensin yli kuusisataa vuotta Ruotsin vallan alaisena, sitten  yli sata vuotta Venäjän vallassa autonomisena suuriruhtinaskuntana. Länsimainen kulttuuri on tullut maahamme etupäässä Ruotsin kautta. Mutta myös itäinen kulttuuri on levinnyt Suomeen, ja Suomea nimitetäänkin usein idän ja lännen kohtauspaikaksi. Suomi julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta vuonna 1971. Itsenäisenä maana Suomi on kehittynyt nopeasti. Sotavuodet 1939-40 ja 1941-44 aiheuttivat paljon tuhoa, mutta sodan jälkeen kehitys on jatkunut myönteiseen suuntaan. Tällä hetkellä Suomi kuuluu Euroopan kymmenen varakkaan maan joukko...

 Finn nyelv Kahdeskymmenes kappale - Huszadik lecke Sauna Jos on mahdollista, suomalainen sauna rakennetaan joen, järven tai meren rannalle, niin että löylystä päästään suoraan uimaan. Saunaan liitetään tavallisesti suihku- ja pesuhuone. Nykyisin sellainen on joka saunan yhteydessä. Saunassa on uunin eli kiukaan lisäksi puiset penkit eli lauteet. Siellä istutaan tai maatan, kun otetaan löylyä. Löyly on kuuma vesihöyryä, jota saadaan, kun heitetään vettä tulikuumalle kiukaalle. Oikein hyvät kiuaskivet etsitään joen pohjasta, koska ne kestävät paremmin kuuman ja kylmän vaihtelua. Suomessa kylvetään tavallisesti koivuvihdalla eli –vastalla. Saunojat lyövät sillä voimakkaasti itseään. Sitten juostaan viileään veteen, talvella joskus jopa lumeenkin. Sen jälkeen peseydytään perusteellisesti. Saunassa ei puhuta turhan paljon eikä pidetä melua. Jo pienet lapsetkin viedään saunaan. Ennen suomalaiset syntyivätkin saunassa. Pyöräretki   Hilkan vuokraemäntä on käymässä hänen luonaan. Tytö...

 Finn nyelv Yhdeksästoista kappale - Tizenkilencedik lecke Tavaratalossa Hilkka tulee työstä kotiin ja heiluttelee rahasummaa kädessään. - Kävin pankissa ja onneksi palkkani tuli jo tänään. Minun täytyy ostaa uusi puku tai sitten pusero ja hame. Tule minun kanssani tavarataloon, Kaisa! - Minäkin tarvitsen jonkin uuden vaatekappaleen, ehkä pitkät housut tai farmarit, entiset ovat jo aivan rikki. Mutta meidän pitäisi mennä johonkin pieneen kauppaan. - Haluaisin ensin katsoa, mitä kaikkea on olemassa. Tavaratalossa on iso valikoima. Tytöt menevät ensin läheisen tavaratalon vaateosastolle. - Katso, miten kivat farkut! Juuri tuollaiset minä tarvitsen. - Mutta nehän ovat kauhean kalliit. - Koetan ensin, sopivatko ne minulle. - Olkaa hyvä, tämä sovituskoppi on vapaa. - Näytä nyt, miltä ne näyttävät sinun päälläsi. Oikein hyvät. Voitteko sanoa, missä teillä on puserot ja hameet? - Ne ovat tuolla oikealla. Minkä värisen puseron haluatte ja mitä kokoa?  - Saisinko koettaa tuota kaunista...

Finn nyelv Kahdeksastoista kappale - Tizennyolcadik lecke Suomen koululaitos Suomalainen lapsi aloittaa koulun vasta 7-vuotiaana. 1970-luvulla koulun nimi muuttui kansakoulusta peruskouluksi, samalla koulu tuli yhdeksänluokkaiseksi. Peruskoulun ala-asteelle lapset oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Ensimmäisenä vieraana kielenä he opiskelevat tavallisesti englantia jo kolmannelta luokalta, toinen kotimainen kieli, ruotsi tulee vasta seitsemännellä luokalla. Muut oppiaineet ovat äidinkieli, historia, matematiikka, uskonto, luonnontieteet, liikunta, kuvaamataito, käsityö, musiikki ja kansalaistaito, yläasteella vielä fysiikka, kemia ja kotitalous. Peruskoulun ala- ja yläasteen suorittaminen on Suomessa pakollista. Opetus on ilmaista, ja oppilaat saavat joka päivä ilmaisen aterian ja kuljetuksen, jos koulumatka on yli viisi kilometriä. Myös terveydenhoito on maksutonta. Peruskoulun jälkeen voi mennä työhön tai pyrkiä ammattikouluun. Ne jotka haluavat jatkaa opiskelua korkeakoul...

 Finn nyelv Seitsemästoista kappale - Tizenhetedik lecke Elämäkertani (Antin työnantaja toivoo, että kaikki työntekijät kirjoittaisivat oman elämäkertansa. Tässä on Antin.) Synnyin jouluaattona, 14:tenä (kahdentenakymmenentenäneljäntenä) joulukuuta vuonna 1966 (tuhat yhdeksänsataa kuusikymmentäkuusi) Saarijärven kunnassa. Isäni on maanviljelijä ja äitini toimi opettajana kotikyläni peruskoulussa. Minulla on kolme sisarta ja kaksi veljeä. Kaksi sisartani on jo naimisissa, yksi on sairaanhoitajana Tampereella. Toinen veljeni on työssä tehtaassa, toinen käy vielä koulua. Pikkupoikana ajattelin, että minusta tulee isona lentäjä tai kilpa-autoilija, mutta kouluaikana kirjat alkoivat kiinnostaa minua: Maanviljelijän poikana olin joka kesä työssä isän apuna pellolla ja metsässä. Lukion kävin Saarijärven kirkonkylässä. Toukokuun 31. (kolmantenakymmenentenäyhdentenä) vuonna 1985 eli siis tänä vuonna suoritin ylioppilastutkinnon. Syyskuussa sain paikan harjoittelijana pienessä Koiviston kirj...

 Finn nyelv Kuudestoista kappale - Tizenhatodik lecke Tanssimassa Puhelin soi. Kaisa  nostaa kuulokkeen ja sanoo: Haloo, 156148 (yks-viis-kuus-yks-neljä-kaheksan), Kaisa Ketola puhelimessa. - Terve, täällä Antti. Lähtisitkö illalla tanssimaan?  - Voisinpa lahteakin, vaikka menisin kyllä mieluummin vain kuuntelemaan diskomusiikkia. Olin nimittäin metsässä juoksemassa ja jalkani ovat nyt kauhean kipeät. En jaksaisi nyt tanssia.  - Tanssiminen tekee vain hyvää. Tulisit nyt vähän huvittelemaan, tuo ainainen lukeminen rupeaa olemaan jo epäterveellistä. - Tietysti käyn mielelläni tanssimassa, mutta … - Selvä on, tulen hakemaan sinut kahdeksan jälkeen. Hei sitten. Kun Antti tulee, Kaisa istuu jo odottamassa. He kävelevät tanssipaikkaan. Ovella Antti pysähtyy ostomaan liput. - Saisinko kaksi lippua? - Maksatteko yhdessä vai erikseen? - Haluaisin maksaa omani. - Ei tulee kysymykseenkään. Minähän sinut kutsuin. Kaisa ja Antti menevät ensin varaamaan pöydän baarista, sitten he ...

 Finn nyelv Viidestoista kappale - Tizenötödik lecke Työpäivä Hilkka on työssä Töölön kirjastossa. Hän matkustaa aamulla aikaisin kirjastoon täydessä raitiovaunussa. Hilkalla ei ole lippua. Hän nousee vaunuun ja sanoo kuljettajalle: - Saanko kymmenen matkan kortin! - Tässä on, olkaa hyvä. Hilkka jää pois Stadionin pysäkillä ja kävelee työhön. Kirjastossa kaikki ovat jo täydessä työssä. Hilkka on tänään yleisön palvelussa. Eräs nuori mies kysyy häneltä: - Olen kiinnostunut historiasta ja kirjallisuudesta. Voitko sanoa, mistä löydän ne osastot? - Se riippuu siitä, millaisesta kirjallisuudesta pidät. - Haluan tutustua omaan maahani ja sen historiaan. - Matkakirjat ovat tuossa vasemmassa hyllyssä, ja Suomen historia on tuolla toisessa huoneessa. - Kiitos neuvosta! Kun Hilkka tulee työstä kotiin, Kaisa istuu pöydän ääressä ja kirjoittaa kirjettä. - Tiedätkö, mihin aikaan posti on auki? - Odota, katson puhelinluettelosta. Se on auki maanantaista perjantaihin klo 8-17 (kello kahdeksasta s...

 Finn nyelv Neljästoista kappale - Tizennegyedik lecke Iltakahvilla Kaisa kysyy Hilkalta: muistatko, millä kadulla Antti oikein asuu? - Hän asuu Rauhankadulla. Se on keskikaupungilla. Menet ensin raitiovaunulla numero 5 Aleksanterinkatua Senaatintorille, käännyt Senaatintorin jälkeen vasemmalle Snellmaninkadulle ja sitten oikealle Rauhankadulle, Antin kotikadulle. - Kiitos! Antti kutsui minut tänään kuudelta iltakahville. Katson kartalta, missä se katu on. Tunnen vielä huonosti kaupunkia.  Kun Kaisa tulee Antin luo, kahvi on jo valmista. Pöydällä on kahvikupit, pullaa ja kakkua. - Hei! Haluatko istua sohvalla vai nojatuolissa? - Kiitos, istun mielelläni tuolilla. Kuinka sinulla on kaikki nuo herkut? - Äiti lähetti minulle paketin Saarijärveltä, kun kuuli, että minulle tulee vieras. - Keneltä hän sen sai tietää? - Minulta itseltäni puhelimessa. - Soitatko usein Saarijärvelle? - Minä en soita heille, vaan he soittavat minulle. Soittaminen on liian kallista. Antilla on levysoitin...

Finn nyelv Kolmastoista kappale - Tizenharmadik lecke Perheemme Kaisa tapasi taas Antin kaupungilla ja sanoi: Kaisa: Sain juuri uudet perhevalokuvat, jotka otin kesällä. Haluatko nähdä? Antti: Jos kerrot, kuka kukin on. En tunne vielä perhettäsi oikein hyvin. Kaisa: Tunnethan sinä äidin ja isän. Antti: Äitisi on ihan vieraan näköinen, ja isäsi nauraa niin kuin sinä. Kaisa: Tässä on veljeni Mikko ja sisareni Sirkka ja hänen miehensä Esko. Tämä nuori neiti on heidän tyttärensä Mari ja nuo kaksi likaista lasta ovat heidän poikansa Matti ja Mika. Antti: He ovat siis sinun serkkusi? Kaisa: Ei, vaan sisarentytär ja sisarenpojat. Antti: Ai niin, serkkuhan on sedän tai tädin lapsi. Kaisa: Aivan oikein. Tässä kuvassa näet koko perheemme. Isoäiti istuu tuossa oikealla, hän on äidin äiti. Isoisäni on hänen vieressään, sitten on Matti-enoni eli siis äidin veli. Hilkkaakin tulee ja haluaa nähdä kuvat. Hilkka: Oliko teid...

Finn nyelv Kahdestoista kappale - Tizenkettedik lecke Vanhan rouvan sydän on kipeä Kaisa ja Antti tapasivat kadulla. Antti oli hyvin vihainen ja kysyi: Antti: Miksi et tullut eilen? Kaisa: En voinut tulla, koska vanha rouva, jonka asunnossa asumme, sairastui, enkä halunnut jättää häntä yksin. Antti: Miksi et soittanut ja kertonut, mitä tapahtui? Kaisa: Yritin kyllä soittaa, mutta et ollut enää kotona. Miksi et itse soittanut ja kysynyt? Antti: En arvannut, että sinulla oli tuollainen syy. Luulin, että et vain tahtonut tulla. Miksi Hilkka ei hoitanut sitä rouvaa? Kaisa: Hilkka ei ollut ensin kotona, sitten hän haki lääkkeet. Vanhalla rouvalla on heikkosydän. Hän sai sydänkohtauksen, ei syönyt eikä juonut mitään. Mutta hän ei halunnut, että soitan sairasauton. Emme voineet hänelle mitään. En tehnyt muuta kuin istuin vuoteen vieressä koko yön. Emme kumpikaan nukkuneet yhtään. Antti: Anna anteeksi, että olin vihainen, mutta en tosiaan...

Finn nyelv Yhdestoista kappale - Tizenegyedik lecke Suomen-matka Hilkan unkarilaiset ystävät kertovat: Kesällä olimme turistimatkalla Suomessa jo toisen kerran. Matkustimme Tšekkoslovakian ja Puolan kautta. Käytimme bussia, junaa ja laivaa. Paluumatkan teimme junalla Neuvostoliiton kautta ja loppumatkan lensimme. Asuimme erään hyvän ystävän luona Helsingissä ja katselimme ensin Suomen pääkaupunkia. Lapset näkivät Stadionin, Linnanmäen huvipuiston ja Korkeasaaren eläintarhan. Me muut kävimme monessa museossa, kirkossa ja modernissa rakennuksessa. Teimme myös pitkän laivamatkan Itä-Suomessa. Laiva pysähtyi Lappeenrannassa, Savonlinnassa ja Kuopiossa. Nukuimme yöt laivassa. Se oli hyvin romanttista. Päivät kuljimme kaupungilla. Savonlinnassa kävelimme kaupungin torilla ja ostimme ruokaa. Kuuntelimme myös suomalaista oopperaa Olavinlinnassa. Laivassa suomalaiset ja ulkomaalaiset keskustelivat paljon keskenään. Monet suomalaiset osasivat puhua englantia ja saksaa. Ilma o...

Finn nyelv Kymmenes kappale - Tizedik lecke Arki-ilta Hilkan ja Kaisan luona Hilkalla ja Kaisalla on asunnossa herätyskello, mutta Antilla ei ole kotona kelloa. Huomenna hän haluaa nousta aikaisin, sillä hän haluaa olla työpaikalla ajoissa. Antti menee Hilkan ja Kaisan luo. Hän haluaa lainata Hilkan kellon, sillä hänellä ei ole nyt aikaa ostaa kelloa. Muutenkin hän haluaa tavata tytöt. Antti soittaa ovikelloa. Hilkka avaa oven. Antti: Hei Hilkka! Voinko tulla? Oletko yksin, vai onko myös Kaisa kotona? Hilkka: On Kaisakin kotona – tervetuloa! Kaisa (tulee): Moi Antti! Oletko jo terve? Sinulla oli eilen pää kipeä. Antti: Kyllä minä jo kunnossa olen, mutta eilen olin todella huonossa kunnossa. Minulla oli niin paha olo, ja ehkä minussa oli myös vähän kuumetta. Hilkka: Olitko sinä työssä tänään? Antti: En. Alan työt vasta huomenna. Ja sitä varten minä nyt oikeastaan olen täällä teillä. Minulla ei ole herätyskelloa, ja pelkään, että huomenna nuk...

Finn nyelv Yhdeksäs kappale - Kilencedik lecke Hilkan ja Kaisan asunnossa Hilkka: Hei, onko tänään tiistai vai keskiviikko? Kaisa: Keskiviikko. Miten niin? Hilkka: Sitten radiossa on tänään kello 19.30 (puoli kahdeksan) konsertti, jonka haluan kuunnella. Paljonko kello on nyt? Kaisa: Nyt on vasta 10 (minuuttia) yli puoli viisi. Aikaa on vielä melkein kolme tuntia. Hilkka: No, sitten ehdin käydä postissa ja soitan samalla. Pääposti on vielä auki. Postissa Hilkka: Päivää. Haluan soittaa kaukopuhelun. Mikä koppi on vapaa? Virkailija: Koppi kahdeksan, olkaa hyvä. Hilkka: Virkailija: Hetkinen. Mikkelin suunta on 955. Suuntanumerot ovat myös kopin seinällä. Hilkka menee ja soittaa. Puhelin soi, joku vastaa: Kuusela. Hilkka: Päivää, täällä puhuu Hilkka Pitkänen, onko Matti Niemi tavattavissa. Kuusela: Tämä on varmaan väärä numero. Täällä ei asu sennimistä. Hilkka: Eikö numero ole 10547? K...

Finn nyelv Kahdeksas kappale - Nyolcadik lecke Antti ostaa ruokaa Aamulla Antti käy läheisessä ruokakaupassa, koska kotona ei ole mitään ruokaa. Kauppa on aivan pieni, se ei ole moderni valintamyymälä. Myyjä: Hyvää huomenta. Mitä saa olla? Antti: Huomenta. Saanko puoli kiloa kahvia ja sitten teetä myös? Tuo pieni teepaketti on ihan hyvä. Myyjä: Entä muuta? Antti: Otan sitten 250 grammaa maksamakkaraa, saman verran voita ja sitten vielä juustoa. Myyjä: Paljonko haluatte juustoa? Antti: Tuo Emmental-pala tuossa on juuri sopiva. Myyjä: Entä sitten muuta? Antti: Ai niin leipää. Saanko yhden ruisleivän ja paketin näkkileipää? Ja sitten otan vielä litran maitoa ja kilon sokeria. Myyjä: Haluatteko palasokeria vai hienoa sokeria? Antti: Palasokeria, kiitos. Eikä sitten muuta. Paljonko nämä maksavat? Myyjä: Ne tekevät yhteensä 86 markkaa. Antti maksaa ja lähtee. Kadulla hän tapaa kaksi turistia, jotk...

Finn nyelv Seitsemäs kappale - Hetedik lecke Tytöt menevät elokuviin Kun Kaisa on kaupungilla, hän ostaa päivän lehden. Helsingin Sanomat maksaa neljä markkaa. Kaisa maksaa lehden, sitten hän haluaa ostaa myös jonkin viikkolehden, mutta ne maksavat niin paljon, että hän ei osta lehteä. Kotona Kaisa tutkii lehteä, kun Hilkka tulee kotiin. Kaisa: Hei Hilkka! Aion mennä elokuviin. Tuletko mukaan? Hilkka: En tiedä, en ehkä viitsi lähteä. Etkö voi mennä yksin? Tai mitkä filmit menevät nyt? Kaisa: Voi monta filmiä! Minä haluan nähdä Mefiston, sen unkarilaisen filmin, mutta juuri nyt se ei mene missään. Tiedätkö, missä Nordia on? En muista, millä kadulla se on. Onko se kaukana? Hilkka: Nordiako? En ole ihan varma, mutta luulen, että se on Yrjönkadulla. Mikä filmi siellä menee? Kaisa: ”Apinan vuosi”, se on kai aika uusi suomalainen filmi. Etkö halua katsoa sitä? Lähdetkö mukaan? Hilkka: Olen kyllä melko väsynyt, mutta ei se mitään. Ehkä lähden ...

Finn nyelv Kuudes kappale - Hatodik lecke Saanko lipun? Kaisa tapaa Antin kadulla. He juttelevat hetken ja päättävät sitten käydä läheisessä museossa. Kaisa: Päivä, saanko pääsylipun? Antti: Minä haluan myös yhden lipun. Lipunmyyjä: Olkaa hyvä. Tässä ovat liput. Tuolla oikealla on ensimmäinen sali. Kaisa ja Antti kulkevat museossa ja katsovat kaikki taulut. Sitten Antti haluaa vain istua. Antti: Voi, kun olen väsynyt. En ole oikein kunnossa. Pääkin on niin kipeä.  Kaisa: Otatko aspiriinitabletin? Antti: Auttaako se? Kaisa: Kyllä minä uskon niin. Antti istuu ja ottaa tabletin, Kaisa istuu myös. Sitten he keskustelevat vielä vähän. Sen jälkeen Antti lähtee kotiin, Kaisa haluaa vielä katsella ja kävellä kaupungilla. Hän käy tavaratalossa ja kirjakaupassa. Ostan kartan ja kortit Myyjä: Joko te saatte? Mitä saa olla? Kaisa: Saanko Helsingin kartan ja postikortin? Myyjä: Tässä on kartta. M...

Finn nyelv Viides kappale - Ötödik lecke Hilkan luona Hilkka asuu korkeassa talossa Museokadulla. Hilkan asunto ei ole suuri. Siinä on pieni keittiö, olohuone, makuuhuone ja kylpyhuone. Hilkka ja Kaisa asuvat nyt täällä yhdessä. Kaisan tavarat ovat vielä eteisessä. Kaisa on talon uusi asukas. Hilkka: Tämä pöytä on minun. Tuo kirjoituspöytä on nyt sinun. Kaikki tavarat täällä eivät tietenkään ole minun. Esimerkiksi nuo nojatuolit ja tuo kirjahylly ovat vuokraemännän. Tämä nojatuoli tässä on paljon parempi kuin tuo toinen. Niin, vuokraemäntä asuu tässä samassa talossa, hän on oikein mukava nainen. Tuo matto on äidin, samoin monet astiat keittiössä ovat hänen. Isän vanha radio on makuuhuoneessa. Minä nukun siellä, ja sinä voit olla täällä olohuoneessa. Huoneiston vuokra ei ole kovin kallis, ja nythän se on vielä halvempi, kun sinä maksat puolet. Eikö niin? Kaisa: Tietysti. Muuten, missä vaatekaapit ovat? Mikä kaappi ja mitkä hyllyt ovat minun? Entä missä vessa on? Hilkka:...

Finn nyelv Neljäs kappale - Negyedik lecke Asemalla Koko joukko on vielä asemalla. Kaisa: Hilkka on täällä asemalla. Hän odottaa täällä jossain. Mutta missä? Missä hän on? Tuolla! Hei Hilkka! Minä olen täällä! Hilkka: Hei, hei – ja tervetuloa! Mitä kuuluu? Kaisa: Kiitos hyvää vain. Hilkka: Nyt huomaan, että et olekaan yksin. Kaisa: En. Tässä ovat matkatoverit. Ensin Antti – hän on jo vanha tuttu. Sitten Maija. Hilkka: Hei, mutta sinähän olet myös ihan tuttu. Kaisa: Entä nämä pojat? He ovat Kari ja Markku. Tunnetko? Hilkka: Terve pojat, oikein kiva tavata! Mitä te kaikki teette Helsingissä? Minä olen työssä kirjastossa. Maija: Minä opiskelen yliopistossa niin kuin Kaisakin. Kari: Myös me opiskelemme, mutta emme yliopistossa, vaan korkeakoulussa Espoossa. Hilkka: Missä te asutte? Me, Kaisa ja minä asumme täällä melkein keskustassa, Museokadulla. Antti: Minäkin asun aika lähellä, Rauhankadulla. Maija: Minä taas asun opiskelija-asuntolassa Antti Korpin tiellä. Markku...

Finn nyelv Kolmas kappale - Harmadik lecke Junamatka jatkuu Kaisa kysyy paljon, ja yleensä Maija vastaa. Myös pojat puhuvat mielellään. Matka menee nopeasti. On hauska katsella ja keskustella. Kaisa: Mikä seuraava kaupunki on? Maija: Minä luulen, että nyt tulee Tampere. Juna pysähtyy pian. Tuossa on jo järvi, ja tuolla on se korkea näkötorni, Näsinneula. Näetkö sinä? Kaisa: Näen kyllä, ja tässä on jo asema. Monet ihmiset jäävät pois. Nyt juna ei ole niin täynnä, kaikki istuvat mukavasti. – Hei, mikä nyt sitten on seuraava asema? Pojat, muistatteko te? Markku: Minä luulen, että seuraava pikkukaupunki on Toijala. En ole varma, pysähtyykö tämä pikajuna siellä. Se on niin pieni asema. Silloin junailija tulee ja sanoo: seuraava Toijala. Matkaliput, olkaa hyvä! Junailija katsoo ja kysyy: - Jaha, Helsinki – menettekö suoraan? Kari: Minä kyllä menen suoraan ja luulen, että me kaikki menemme. Pysähtyykö juna vielä? Junailija: Seuraava...

Finn nyelv Toinen kappale - Második lecke Asema Tämä on Jyväskylä. Tässä on asema ja tuossa on juna. Kaisa: Hei Antti! Antti: Terve Kaisa! Kiva, että olet jo täällä. mitä kuuluu? Kaisa: Kiitos hyvää. Kuka tuo tyttö tuolla on? Antti: Hän on ehkä Maija Pekkanen – tai en ole aivan varma. Kaisa: Entä nuo pojat tuolla kaukana? Ovatko he Vesa ja Paavo? Antti: Ehkä he ovat Paavo ja Vesa, tai ehkä he eivät ole. He ovat niin kaukana. Junamatka Kaisa: Hei, minä olen Kaisa Ketola. Oletko sinä Maija Pekkanen? Maija: Kyllä minä olen. Kaisa: Antti tuolla ei ole aivan varma, oletko sinä Maija. Maija: Mitä? Onko tuo poika Antti esterinen? Eikö hän ole Risto? Kaisa: Ei, ei hän ole Risto, vaan Antti. Entä ketkä nuo pojat tuolla ovat? Ovatko he Vesa Vähämäki ja Paavo Isotalo? Maija: Hekö? Eivät he ole Vesa ja Paavo, vaan Kari ja Markku. Tuo pitkä poika on Markku Mäkinen, ja tuo toinen poika on Karin Kujanpää. Pojat! Kaisa: Antti hei, tämä tyttö on todella Maija Pekkanen j...

Finn nyelv Ensimmäinen kappale - Első lecke Asema ja juna tämä Tämä on asema. tuo Tuo on juna. hän Hän on Kaisa. Kaisa on tyttö. Hän on Antti. Antti on poika. mikä? Mikä tämä on? se Se on juna. Mikä tuo on? Se on myös juna. Tuo ei ole juna. Tämä on asema. kuka Kuka tuo poika on? Hän on Antti. Kuka tuo tyttö on? Hän on Kaisa. Kuka hän on? Hän on Maija. Maija on myös tyttö. Hän ei ole Kaisa. millainen / minkälainen? Millainen asema on? Se on suuri ja uusi. Minkälainen tämä juna on? Se on pitkä ja vanha. Tuo juna on nopea, vaikka se ei ole uusi. Millainen tyttö Kaisa on? Hän on nuori. minkämaalainen? Minkämaalainen Kaisa on? Hän on suomalainen. Myös Maija on suomalainen tyttö. Hän ei ole unkarilainen. Entä millainen poika Antti on? Hän on tavallinen suomalainen poika. Hän ei ole vanha. Hän on nuori suomalainen mies. onko? Kaisa: Onko tuo asema uusi? Antti: On. Se on uusi ja suuri asema. Kaisa: Onko tämä juna nopea? Antti: Kyllä. Tämä on no...

Finn nyelv Tervehdyksiä ja kohteliaisuuksia - Udvariassági kifejezések Reggel Hyvää huomenta, Antti! - Jó reggelt kívánok, Antti! Huomenta, huomenta! - Jó reggelt! Nappal Päivää! - Jó napot! Hyvää päivää! Mitä kuuluu? - Jó napot kívánok! Hogy van? / Hogy vagy? / Mi újság? Kiitos hyvää. - Köszönöm, jól. Näkemiin! - Viszont látásra! Terve taas! - (Hát) szervusz! Este Iltaa! - Jó estét! Hyvää iltaa! - Jó estét kívánok! Éjszakára Hyvää yötä ja kauniita unia! - Jó éjszakát, szép álmokat! Nuku hyvin! - Aludj jól! Találkozáskor Terve! - Szervusz! Hei, Kaisa! - Szervusz (szia), Kaisa! Moi! - Szia! Tervetuloa! - Isten hozta! / Isten hozott! / Örülök, hogy eljött! / Örülök, hogy eljöttél! / Szívesen látjuk! / Szívesen látlak! (meghíváskor) Búcsúzáskor Näkemiin! - Viszontlátásra! Terve taas! - Hát akkor, szervusz! Hei sitten! - Szervusz! / Szia! Kiitos käynnistä ja tervetuloa uudestaan! - Köszönjük a látogatást és szívesen látjuk (látunk) máskor is! Kuulemiin! -...